Skip to main content
Yleinen

Vuoden 2025 alkupuoliskon suuret verkkokatkokset – Google Cloudin, Microsoftin, Cloudflaren ja Metan palveluiden häiriöt paljastivat pilvi-infrastruktuurin haavoittuvuudet

Johdanto:

Vuoden 2025 alkupuoliskolla on koettu useita laajoja verkkopalvelukatkoksia, jotka ovat herättäneet huolta internetin luotettavuudesta ja yritysten pilvi-infrastruktuurien haavoittuvuudesta. Merkittävimpien tapausten joukossa ovat olleet Google Cloudin globaali katkos kesäkuussa, Microsoftin laaja verkkohäiriö, sekä useiden muiden suurten pilvipalveluntarjoajien ja internet-infrastruktuurin toimijoiden ongelmat. Seuraavissa luvuissa käsitellään yksityiskohtaisesti näitä tapauksia – niiden ajankohta, kesto, vaikutusalue, syyt (mikäli tiedossa) sekä vaikutukset palveluihin ja käyttäjiin – sekä analysoidaan, miten katkokset ovat vaikuttaneet liiketoimintaan, yhteiskuntaan ja internetin luotettavuuteen.

Google Cloud -katkos 12.6.2025

Torstaina 12. kesäkuuta 2025 Google Cloud -alusta koki laajan häiriön, joka alkoi noin klo 21 (EET) iltapäivällä ja vaikutti lukuisiin Google-palveluihin sekä niihin tukeutuviin sovelluksiin maailmanlaajuisesti. Katkos kesti useita tunteja; ensimmäiset merkittävämmät häiriöt havaittiin noin klo 20 UTC (23 Suomen aikaa) ja tilanteen vakavin vaihe kesti arviolta 2–3 tuntia, minkä jälkeen palvelut alkoivat vähitellen palautua. Täysi toipuminen raportoitiin myöhään torstai-iltana, noin klo 4 perjantain puolella Suomen aikaa, vaikka joitakin jälkivaikutuksia esiintyi vielä osassa palveluita.

Kyseessä oli globaalisti merkittävä katkos: Google Cloudin omien palveluiden lisäksi ongelmat levisivät moniin Googlen kuluttajatuotteisiin ja ulkopuolisiin verkkosovelluksiin. Häiriön vaikutusalueena oli käytännössä koko maailma – käyttäjät Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja muilla alueilla raportoivat palveluiden toimimattomuudesta samanaikaisesti. DownDetector-verkkosivuston mukaan samana iltapäivänä yli 13 000 käyttäjää ilmoitti ongelmista Google Cloud -palveluiden kanssa ja huipussaan yli 27 000 käyttäjää raportoi Spotify-musiikkipalvelun häiriöistä, jotka liittyivät samaan katkokseen. Myös Googlen keskeiset palvelut, kuten Gmail-sähköposti ja jopa hakukoneen toiminta, kärsivät häiriöistä tuona aikana. Googlen pilveen tukeutuvat yrityssovellukset ja alustat kokivat viiveitä tai kaatumisia: esimerkiksi useat verkkosivustot ja sovellukset eivät pystyneet autentikoimaan käyttäjiä tai hakemaan dataa pilvestä.

Vaikutuksen piirissä olleita palveluita ja alustoja (Google Cloudiin suoraan tai epäsuorasti tukeutuvia), joita käyttäjät raportoivat kaatuneiksi tai häiriintyneiksi tämän katkoksen aikana:

  • Suositut viihde- ja sosiaalisen median alustat: Spotify (musiikin suoratoisto), Discord (chat-yhteisöpalvelu), Snapchat (pikaviestintäsovellus) – näissä ilmennyt käyttökatkos esti kirjautumisia ja sisällön latautumista.
  • Erilaiset verkkopalvelut ja sovellukset: mm. Etsy (verkkokauppa), Shopify (kauppapaikka-alusta) ja UPS-pakettipalvelun seurantatyökalut, jotka kaikki raportoivat ongelmia yhteyksissään.
  • Teknologia- ja AI-palvelut: OpenAI:n ChatGPT (jonka kirjautuminen käyttötileille epäonnistui monilla käyttäjillä), Anthropic-tekoälypalvelut sekä eräät Google Cloudin omat kehittäjäpalvelut (kuten Vertex AI ja Dataflow) kärsivät osittaisista häiriöistä.
  • Pelipalvelut: mm. Pokémon GO -mobiilipeli ja siihen liittyvät palvelimet, sekä Pokemon Trading Card Game -verkkopeli kohtasivat yhteysongelmia.

Häiriön taustasyyksi paljastui Google Cloudin sisäinen virhe: Googlen mukaan katkoksen laukaisi virheellinen automaattinen päivitys heidän pilvialustansa ydintoimintoihin. Tarkemmin ottaen Google Cloudin identiteetinhallinta- ja käyttöoikeusjärjestelmässä (IAM, Identity and Access Management) tapahtui vakava häiriö. Yhtiön julkaiseman tilannekatsauksen mukaan eräs API-hallintajärjestelmään tehty muutos sisälsi virheellisen määrityksen, joka levisi nopeasti kaikkiin datakeskuksiin ja ajoi kyseisen osajärjestelmän jatkuvaan kaatumislooppiin. Tämä tarkoitti, että monet Google Cloudin palvelut eivät kyenneet varmistamaan käyttäjien identiteettiä tai käyttöoikeuksia pyyntöihin, mikä johti laajalle levinneisiin virhetilanteisiin lähes kaikissa riippuvaisissa palveluissa. Toisin sanoen pilvialustan kriittinen komponentti epäonnistui ja aiheutti kerrannaisvaikutuksena sen, että käytännössä mikään Googlen palvelu, joka vaati autentikointia tai resurssien lataamista pilvestä, ei toiminut kunnolla. Tämä tekninen juurisyy – ohjelmistovirhe yhdistettynä puutteelliseen virheensietoon – oli inhimillinen ja Google on sittemmin luvannut parantaa vastaavien päivitysten testauskäytäntöjä.

Google Cloud -katkoksen seuraukset ulottuivat laajalle. Kymmenet miljoonat käyttäjät eri puolilla maailmaa kokivat palveluiden hidastumista tai kaatumista. Monet yritykset, joiden palvelininfrastruktuuri on Googlen pilvessä, joutuivat käytännössä seisaukseen useaksi tunniksi, mikä vaikutti liiketoimintaan (esimerkiksi verkkokaupat eivät voineet käsitellä tilauksia ja viestintäsovellukset estivät asiakasviestinnän). Yksityiskäyttäjille katkos näyttäytyi esimerkiksi niin, ettei Spotify soittanut musiikkia, Snapchatin viestit eivät päivittyneet, tai älykotien Google Home -laitteet lakkasivat tottelemasta komentoja. Häiriön laajuutta korosti se, että myös internetin keskeinen välityspalvelu Cloudflare ilmoitti samanaikaisista ongelmista infrastruktuurissaan – myöhemmin tosin selvisi, että Cloudflaren häiriö oli suoraa seurausta Google Cloudin kaatumisesta (Cloudflaren tietyt taustatoiminnot käyttivät Googlen pilveä).

Microsoftin verkkokatkos 18.6.2025

Kesäkuun 18. päivänä 2025 Microsoftin palveluissa ilmeni laaja globaali verkkokatkos, joka vaikutti erityisesti yhtiön pelipalveluihin ja eräisiin muihin verkkopalveluihin. Häiriö alkoi keskiviikko-iltana (Suomen aikaa myöhään illalla, noin klo 19–20) ja kesti onneksi suhteellisen lyhyen aikaa – arviolta noin tunnin verran – ennen kuin palvelut palautuivat normaaliksi. Vaikka kesto jäi lyhyeksi, katkoksen laajuus oli merkittävä: käyttäjät raportoivat ongelmia kaikilla mantereilla, ja useat Microsoftin verkkoekosysteemin osat olivat yhtä aikaa nurin.

Tämän katkoksen aikana eniten kärsivät Microsoftin viihde- ja kuluttajapalvelut. Xbox Live (nykyisin Xbox Network), joka on Xbox-pelikonsolien verkkopelialusta, meni offline-tilaan maailmanlaajuisesti – pelaajat eivät voineet kirjautua Xbox-tileilleen, eivätkä digitaaliset pelit käynnistyneet konsolilla ilman verkkoyhteyttä. Myös Minecraft-pelin online-palvelut kaatuivat laajalti, estäen moninpelin ja pelaajien autentikoinnin Minecraftin maailmoihin. Lisäksi Microsoft Store, Windows-käyttöjärjestelmän sovelluskauppa, kohtasi merkittäviä häiriöitä: käyttäjät eivät voineet kirjautua kauppaan tai ladata sovelluksia ja päivityksiä. DownDetectorin käyttäjäraporttien mukaan valtaosa valituksista koski palvelinyhteyden epäonnistumista ja kirjautumisvirheitä näissä palveluissa – esimerkiksi Xbox-verkossa lähes 70 % ilmoitti yhteyden katkeamisesta pelipalvelimeen ja neljännes kirjautumisongelmista, ja vastaavia lukuja raportoitiin Minecraftin puolella. Tämä viittaa siihen, että kyseessä oli todennäköisesti Microsoftin keskitetyn verkkoinfrastruktuurin häiriö, joka vaikutti autentikointi- ja yhteyspalveluihin useissa palveluissa yhtäaikaisesti.

Microsoft ei heti antanut julkista, yksityiskohtaista selitystä tälle 18.6. tapahtuneelle katkokselle. Yhtiön tilannepäivitykset kertoivat vain, että ongelma tutkitaan ja että kyseessä oli laaja verkkoihinfrastruktuurin häiriö. Asiantuntijat arvioivat syyn voivan olla esimerkiksi virheellisessä reititys- tai kuormanhallintapäivityksessä Microsoftin verkossa – toisin sanoen sisäinen konfiguraatiovirhe, joka lamautti liikenteen ohjauksen. (On huomattava, että kyseistä tapausta edeltävänä päivänä Microsoft 365 -palveluissa ilmeni erillinen katkos, jonka Microsoft vahvisti johtuneen liian aggressiivisesta liikenteenhallinnan päivityksestä: tämä aiheutti silloin Teams- ja Exchange-sähköpostipalveluihin ongelmia, jotka korjattiin noin tunnissa. Näiden tapausten läheisyys vihjaa, että pilvipalvelujätin järjestelmissä on voinut olla useampia riskialttiita muutoksia samaan aikaan.) Virallista varmistusta 18.6. häiriön syystä ei heti saatu, mutta pian ongelmien korjaannuttua Microsoft ilmoitti palvelujen palautuneen normaaliin toimintaan.

Katkoksen vaikutukset tuntuivat etenkin kuluttajapuolella: miljoonat pelaajat eivät voineet pelata online-pelejä tunnin aikana, ja striimaajat sekä peliyhteisöt keskeyttivät toimintaansa. Myös joillain yrityksillä, jotka käyttävät Azure-pilveä taustallaan näille palveluille, saattoi olla häiriöitä – esimerkiksi pelikehittäjät tai sovellukset, jotka hyödyntävät Microsoftin kirjautumispalveluita, havaitsivat ongelmia käyttäjien tunnistautumisessa. Vaikka tämä katkos ei kestänyt kauaa, se herätti huolta Microsoftin palvelujen luotettavuudesta. Microsoftin ekosysteemi on laaja, ja saman päivän aikana raportoitiin myös häiriöitä esimerkiksi Microsoft 365 -palveluissa joillakin käyttäjillä. Käyttäjäpuolella turhautuminen oli havaittavissa sosiaalisessa mediassa: lyhyen ajan sisällä useita katkoksia kokenut pelaajayhteisö vaati Microsoftia parantamaan palvelujensa vakautta.

Muita merkittäviä häiriöitä alkuvuonna 2025

  • Cloudflare (12.6.2025): Sattumalta samana päivänä kuin Google Cloudin katkos, myös internetin keskeinen sisällönjakelu- ja tietoturvapalvelu Cloudflare kärsi laajasta häiriöstä. Cloudflaren palveluissa tapahtui 12. kesäkuuta globaali katkos, joka kesti noin 2 tuntia 28 minuuttia. Tämä häiriö vaikutti kaikkiin Cloudflaren asiakkaisiin, jotka käyttivät tiettyjä Cloudflaren tarjoamia toimintoja. Ongelmia esiintyi muun muassa Cloudflaren Workers KV -tietokantapalvelussa, joka on taustakomponenttina monille Cloudflaren tuotteille (kuten Access-tunnistuspalvelulle, WARP-VPN:lle, Gateway-verkkosuojauspalvelulle sekä kuvien ja videoiden jakeluun). Katkoksen syyksi paljastui Cloudflaren mukaan vika taustalla olevassa tietovarastoinnissa: Cloudflare on rakentanut useita palvelujaan oman alustan päälle, mutta hyödynsi Workers KV:n tallennuksen osalta ulkopuolisen pilvipalveluntarjoajan infrastruktuuria. Tuo kolmannen osapuolen pilvipalvelu koki samana päivänä ongelman (myöhemmin vahvistettiin, että kyseinen pilvipalvelu oli juuri Google Cloud), mikä kaatoi Cloudflaren keskeisen tietokantakomponentin ja siten lamautti joukon Cloudflaren palveluita. Cloudflaren tapauksessa katkos havainnollisti, miten yhteen pilvijättiin tukeutuminen voi muodostua akilleen kantapääksi: yksittäinen Google Cloudin virhe aiheutti kerrannaisvaikutuksena häiriön myös Cloudflaren asiakkaille. Cloudflare pahoitteli tapahtunutta ja korosti, ettei kyseessä ollut tietoturvahyökkäys, vaan heidän omasta arkkitehtuurivalinnastaan johtunut riippuvuusongelma. Katkoksen aikana esimerkiksi monet verkkosivustot kokivat ongelmia, koska Cloudflaren palvelut (kuten sovellusten suojauskerrokset ja reititys) eivät toimineet normaalisti. Tilanne palautui ennalleen, kun Google Cloud -ongelma saatiin ratkaistua ja Cloudflaren järjestelmät elpyivät.
  • AWS (Amazon Web Services): Amazonin AWS on maailman suurimpia pilvialustoja, eikä vuoden 2025 alkupuoliskolla raportoitu yhtä laajaa ja näkyvää kokonaiskatkosta AWS:ssä kuin Googlella tai Microsoftilla. Kuitenkin 12.6.2025 tapahtumien aikana myös AWS mainittiin joissakin käyttäjäraporteissa: DownDetector näytti piikkejä myös AWS:n osalta, sillä monet palvelut, jotka eivät toimineet (johtuen Google Cloudin ongelmista), saivat käyttäjät epäilemään vikaa myös Amazonin puolella. Amazon tiedotti kuitenkin nopeasti, että sen omat palvelut toimivat kyseisenä päivänä normaalisti – AWS:n globaalissa palveluinfossa ei ollut häiriötä ja kyse oli todennäköisesti siitä, että internetin yleinen kuormitus ja toisten palveluntarjoajien ongelmat aiheuttivat virhehavaintoja. Amazonin edustaja kommentoi tilannetta mediassa toteamalla, että kun yksi suuri palveluntarjoaja kärsii viasta, käyttäjien raportit voivat antaa virheellisen kuvan myös muiden toiminnasta. Tämä alleviivaa, kuinka keskinäisriippuvainen ekosysteemi suuret pilvipalvelut ovat: yhden ison toimijan ”huono päivä” internetissä saattaa heijastua muille joko todellisina vaikutuksina (kuten Cloudflaren tapauksessa) tai käyttäjien havaintojen tasolla.
  • Meta (Facebook & Instagram) -katkos 25.3.2025: Myös sosiaalisen median jätti Meta kohtasi alkukeväästä 2025 merkittävän käyttökatkoksen. Tiistaina 25. maaliskuuta 2025 sekä Facebook että Instagram, Metan omistamat kaksi suurta alusta, menivät epäkuntoon useiksi tunneiksi. Häiriö alkoi aamulla noin klo 16 Suomen aikaa (9 AM ET) ja käyttäjät eri puolilta maailmaa – erityisesti Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta – raportoivat ongelmista. Instagramissa yleisin ongelma oli, etteivät käyttäjät nähneet julkaisuissa olevia kommentteja tai pystyneet lisäämään uusia kommentteja; kommenttikentät näkyivät tyhjinä, eivätkä päivitykset rekisteröityneet. Samaan aikaan Facebookin puolella monet käyttäjät havaitsivat, etteivät he pystyneet kirjautumaan sisään tileilleen tai että uutisvirta ei päivittynyt. Erityisesti käyttäjät, jotka olivat kirjautuneet ulos, eivät päässeet takaisin sisään sisäänkirjautumisjärjestelmän virheiden vuoksi. DownDetectorin mukaan tuhansia ilmoituksia tehtiin molempien palveluiden osalta. Alustojen ongelmat ilmenivät lähes samanaikaisesti, mikä vihjasi heti, että kyseessä oli Metan yhteinen taustajärjestelmävika.

Metan katkoksen tarkkaa teknistä syytä ei heti julkistettu, mutta alan asiantuntijat arvelivat yhteisen nimittäjän viittaavan Metan omien palvelinkeskusten tai sovellusrajapintojen häiriöön. Koska kaikki kolme Metan suosittua sovellusta (Facebook, Instagram ja myös viestipalvelu WhatsApp) ovat tiiviisti kytköksissä yhtiön yhtenäiseen infrastruktuuriin, yhden komponentin vika voi teoriassa kaataa useamman palvelun rinnakkain. Tällä kertaa käyttäjäraportit keskittyivät Facebookiin ja Instagramiin – WhatsAppissa ei ainakaan laajasti raportoitu ongelmia tuona päivänä, joten vaikutus kohdistui lähinnä Metan sosiaalisiin medioihin. Katkos kesti todennäköisesti parin tunnin ajan aamupäivästä, ja Meta sai palvelut takaisin toimintaan puoliltapäivin. Yhtiö pahoitteli häiriötä ja viestitti X-palvelussa (Twitterissä) olevansa “99% valmiina palauttamaan palvelut täysin”. Mitään kyberhyökkäystä tai vastaavaa ei raportoitu, joten todennäköisesti kyse oli ohjelmistovirheestä tai huonosta päivityksestä Metan puolella. Vaikka Facebookin ja Instagramin ongelmat vaikuttivat enemmän kuluttajiin (käyttäjien some-julkaisut ja yhteydenpito keskeytyi tilapäisesti), myös yritykset, jotka ovat riippuvaisia näistä alustoista (esimerkiksi mainostajat, mediatoimijat ja verkkokaupat sosiaalisen median kautta), kokivat harmia – kampanjoita viivästyi ja yleisöjen tavoittaminen keskeytyi katkoksen ajaksi.

Vaikutukset yritystoimintaan, yhteiskuntaan ja internetin luotettavuuteen

Yllä kuvatut katkokset vuonna 2025 alleviivaavat digitaalisen infrastruktuurin kriittistä roolia nyky-yhteiskunnassa. Sekä yritysten liiketoiminta että ihmisten arki ovat yhä riippuvaisempia muutaman suuren pilvipalveluntarjoajan ja nettipalvelun moitteettomasta toiminnasta. Kun näissä järjestelmissä ilmenee laaja häiriö, vaikutukset voivat olla tuntuvia:

  • Liiketoiminnalliset menetykset: Yrityksille jokainen tunti palvelukatkosta voi merkitä huomattavia taloudellisia tappioita. Arvioiden mukaan keskisuurille ja suurille yrityksille IT-järjestelmän laajamittainen kaatuminen voi maksaa jopa satoja tuhansia dollareita tunnissa menetettynä tuottavuutena ja myynnin menetyksinä. Esimerkiksi Google Cloudin katkoksen aikana verkkokaupat eivät voineet käsitellä tilauksia ja monet työntekijät eivät päässeet käyttämään työkalujaan, mikä hidasti tai pysäytti liiketoimintaprosesseja. Vastaavasti Microsoftin pilvipalveluiden toistuvat häiriöt ovat pakottaneet yrityksiä miettimään varajärjestelmiä – yhden tunninkin katkos vaikkapa Microsoft 365 -palvelussa (Teams, Outlook jne.) voi tarkoittaa kymmenientuhansien työntekijöiden työseisokkia maailmanlaajuisesti. Tämä on johtanut uusiin vaatimuksiin sopimuksissa palveluntarjoajien kanssa (Service Level Agreement -ehdot) sekä kasvaneeseen kiinnostukseen hajauttaa kriittisiä palveluja useille alustatoimittajille riskin pienentämiseksi.
  • Yhteiskunnallinen vaikutus ja käyttäjäkokemus: Laajat verkkopalvelukatkokset muistuttavat, kuinka riippuvaisia tavalliset ihmiset ovat arjen digitaalisista palveluista. Spotify, WhatsApp, Instagram, YouTube, sähköpostit, pilvitallennukset – näiden hetkellinenkin poisjäänti aiheuttaa häiriöitä viestinnässä, viihteessä ja jopa julkisissa palveluissa. Esimerkiksi jos sähköpostit eivät kulje tai pikaviestisovellukset kaatuvat, tiedonvälitys viivästyy. Joissain tapauksissa on raportoitu myös välillisiä vaikutuksia infrastruktuuriin: vuonna 2024 tapahtui tapaus, jossa pilvipalveluongelma heijastui liikenteenhallintajärjestelmiin (esim. junien ja lentojen viivästykset, kun tietojärjestelmät kaatuivat). Vuoden 2025 katkostapauksissa ei ilmennyt vastaavia kriittisen infran lamautumisia, mutta ne herättivät laajaa huomiota mediassa ja somessa. Ihmiset purkivat turhautumistaan Twitterissä ja Redditissä, ja useat uutislähteet seurasivat tilannetta lähes reaaliajassa. Yhteiskunnan kannalta toistuvat katkokset heikentävät luottamusta siihen, että digitaalinen ympäristö olisi aina käytettävissä. Tämä voi kannustaa varautumista analogisiin varajärjestelmiin tietyillä aloilla: esimerkiksi viranomaisten ja terveydenhuollon on mietittävä, miten viestiä tai toimia, jos suuret some- tai pilvialustat ovat alhaalla kriittisellä hetkellä.
  • Internetin luotettavuus ja arkkitehtuurin haavoittuvuudet: Kun muutama teknologiayritys hallitsee valtavaa osuutta internetin liikenteestä ja palveluista, yhden yrityksen ongelmasta voi nopeasti kasvaa koko internetin laajuinen luotettavuuskriisi. Vuoden 2025 kesäkuun tapahtumat – Google Cloudin ja Microsoftin lähes peräkkäiset ongelmat – saivat asiantuntijat varoittamaan ”pilvijättien haurastuvasta arkkitehtuurista”. Useissa analyyseissä on todettu, että hyperskaalan pilvipalveluiden monimutkaisuus on kasvanut pisteeseen, jossa pienikin konfiguraatiovirhe tai päivittäinen huoltotoimi saattaa odottamatta eskaloitua maailmanlaajuiseksi viaksi. Esimerkiksi Googlella yhden IAM-komponentin bugi levisi automaation kautta sekunneissa kaikkiin palvelinkeskuksiin ennen kuin turvamekanismit ehtivät estää vahinkoa. Samoin Microsoftin tapaukset vihjaavat, että heidän verkon ohjausjärjestelmänsä palautuskyky joutuu koetukselle, jos päivitys osoittautuu virheelliseksi. Nämä tapaukset nostavat esiin tarpeen rakentaa internetiin lisää redundanssia: palveluntarjoajat miettivät nyt entistä tarkemmin, kuinka eristää eri komponenttien päivityksiä ja rajoittaa vian leviäminen ketjureaktiona. Myös yritysasiakkaat saattavat harkita monipilvistrategiaa (esimerkiksi käyttämällä rinnakkain AWS:ää ja Azurea) riskinhallintana, vaikka se lisää kustannuksia ja kompleksisuutta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vuoden 2025 suuret verkkopalvelukatkokset ovat toimineet herätyksenä sekä palveluntarjoajille että käyttäjille. Vaikka jokaisella tarkastellulla tapauksella oli oma erityinen syynsä – olipa se ohjelmistovirhe, konfiguraatiomoka tai kolmannen osapuolen järjestelmästä johtuva häiriö – yhteistä niille on digitaalisten ekosysteemien keskinäinen riippuvuus ja haavoittuvuus. Katkokset ovat aiheuttaneet liiketoiminnallisia menetyksiä ja laajaa harmia, mutta toisaalta ne pakottavat alaa kehittymään: investoimaan parempiin varajärjestelmiin, testaamaan muutokset huolellisemmin ja tiedottamaan avoimesti ongelmatilanteissa. Internetin luotettavuus on vuonna 2025 taas tapetilla – sekä yritykset että hallinnot keskustelevat, kuinka varmistaa kriittisten verkkopalveluiden jatkuvuus myös pahimpien häiriöiden aikana. Samalla tavallinen käyttäjäkin oppii, että joskus “internetin pätkiminen” johtuu jossain päin maailmaa tapahtuneesta suuresta pilviongelmasta, ei omasta laitteesta. Nämä tapahtumat ovat muistuttaneet, että vaikka pilvipalvelut yleensä toimivat huomaamattoman luotettavasti, taustalla on monimutkaisia järjestelmiä, joissa inhimillinen erehdys tai yksittäinen heikko lenkki voi johtaa näkyvään katkokseen. Vuoden 2025 alkupuolen katkokset ovatkin kannustaneet koko toimialaa panostamaan entistä enemmän resilienssiin – eli kykyyn palautua nopeasti häiriöistä – jotta internetin perusrakenteeseen voidaan luottaa jatkossakin.

Lähteet: